Itoophiyaa: Biyya Islaamni Jalqaboo Itti Maganeffate — Seenaa Addunyaan Beekuu Qabdu Maxxansa Ramadaanaa | Bitooteessa 2026

Seenaa Dhokate Ture

Kana Ramadaana keessatti Musliimoonni Itoophiyaa fi addunyaa guutuu biyya adda addaatti — ganama irraa galgala hanga booddetti sooma qabatanii, kadhannoo isaaniif walitti qabamanii, maatii waliin Iftaarii cabsatanii — argina; garuu namni hedduun, Itoophiyaanonni qofa illee, guutummaatti hin beekan:
 
Itoophiyaan biyya Islaamni jalqaboo itti maganeffate dha.
 
Saudii Arabiyaa miti. Masrii miti. Biyyota Arabaa gurguddoo har'a of biyyoota Islaamaa jiddu tti lakkaa'an keessaa tokkochuu miti.

Itoophiyaa.
Harka banamaan sun — bara 1,400 oliif dura, kutannoo fi seeraan bulummaan mootii Itoophiyaa tokko irraa madde — amantii dargaggoo takka balaa irraa baraareera, seenaa addunyaas bara baraan jijjiireera.

Bara 615 CE — Aksum, Kaaba Itoophiyaa

Islaamni eegalamee waggaa shan qofatu darbe ture. Nabii Mucammadin (SAW) fi hordoftoota jalqabaa isaanii Makkaa keessatti gosa Qurayshiin reebamaa fi dararamaa turan. Musliimoonni amantii isaaniif qofaaf hidhamaa, ajjeefamaa, mirgi isaaniis mulqamaa ture.
 
Nabiin (SAW) hawaasni isaanii guutuun dhamaatuu danda'a jettee yaadduun murteeffatan. Yamanis hin ergine. Faarsaas, Roomaas — humnoota gurguddoo yeroo sanaa — hin ergine. Gara Afrikaa ilaalan. Gara Itoophiyaa.
 
Hordoftoota isaaniif akkana jedhan:

"Gara Abiisiniyaa yoo deemtan isiniif wayya — mootichi haqaan ala hin ilaalamu; biyya gaariidha. Allaahni rakkoo keessanii isin baasuu hanga isaatti achi turaa." — Siirat Rasul Allaah, Ibn Ishaaq

Kanaafuu dhiirota 83 fi dubartota 18 — isaanuma keessaa Usmaaniin ibn Affaan, intala Nabii Ruqayyaa, fi Jaafariin ibn Abii Xaalib argamu — garba Diimaa cehuun gara Mootummaa Aksum — har'a Kaaba Itoophiyaa ta'e — deeman.
Kun Hijraa jalqabaa seenaa Islaamaa — godaansa jalqabaa Islaamaa — ture.

Mootii Ashama ibn Abjar — Al-Najaashii, Mootii Haqa Qabu

Yeroo sanatti Aksumii kan bulchaa ture mootiin seenaa Islaamaatti Al-Najaashii — ykn Neguus — jedhamuun beekamu. Maqaan isaa dhalootaan Ashama ibn Abjar ture.
 
Hogganoonni Quraysh Musliimota hordofuun Itoophiyaa dhufanii mootichi akka isaan ariyu armaan kadhatan illee, Al-Najaashiin lamaanuu utuu hin dhageeffatin murteeffachuuf hin feene. Musliimota waamee amantii isaanii akka ibsan gaafate.
 
Jaafar ibn Abii Xaalib ka'ee mootii duratti akkana jedhe:

"Yaa Mootii! Dura gadadoo fi wallaalummaa keessa turre. Waaqayyoo sobaa kadhanna turre; horii du'an nyaanna turre; olloota keenyaas kabajnu hin turre. Yeroo san Allaah nama dhugaa, amanaama, qulqulluu nu biratti kaase — Rabbii tokko qofaa akka gabaarru, dhugaa akka dubbatnu, wal akka kabajna nu barsiise. Uummanni keenya kanaaf nu dura dhaabate."

Al-Najaashiin ayaata Qur'aanaa dhaggeeffate — Jaafar Suuratuu Maryam dubbise — haadha Ciisayyoo Maryaamii yaadachiisu. Mootichi fi qeessoti isaa dhageeffatanii boo'an — gadameessa hanga cidha isaaniitti.
 
Mootichi yeroo san labse:

"Deemaa — biyya koo keessatti nagaadha. Warqee galgala hanga kennaniif, tokkollee keessan miidhuu hin danda'u."

Sagalee Adhaaana Jalqabaa Itoophiyaanotaa Ture

Bilaal ibn Rabaah — Nabii Mucammadin (SAW) Mu'azzin godhatee filatee — Itoophiyaa dha. Makkaa keessatti gabrummaan dhalate; garuu dacha isaanii Itoophiyaa — biyyaatti nu waaman sanatti — deebii'a.
 
Sagaleen Bilaal yeroo jalqabaaf Makkaa keessatti dhaga'ame — "Allaahu Akbar" jettee — seenaa Islaamaatti adhaana jalqabaa dhaggeessise — sagalee sun kan Itoophiyaa ture.

Harariin — Magaalaa Qulqulloota, Bakka Afuraffaa Islaamaa

Aksumiin bakka Islaamni itti maganeffate jalqabaa yoo ta'e, Haraar ammoo Itoophiyaa keessatti hidda Islaamaa gadi fageenyaan qabdudha.
 
Finfinnee irraa kiilomeetira 500 bahatti argamtu Haraar — Arabicaan "Madiinatul Awliyaa" ykn "Magaalaa Qulqulloota" jedhamuun waamamtu — Makkaa, Madiinaa fi Yerusaalemii booda bakka sadaffaa qulqullaa addunyaa Islaamaa jedhamuun kabajamti.
 
UNESCO dhaabbata dhagaa isii mirkaneesse keessatti:
Masgiidota 82 — sadii isaanii jaarraa 10ffaa irraa kan ijaarame
Mana qulqullootaa 102 — bara hedduuf kan kabajame
Jaarraa hedduuf Itoophiyaa, Arabiyaa, Hindii fi addunyaa walqunnamsiisaa ture

Musliimoonni Itoophiyaa Har'a

Har'a Itoophiyaa keessatti Musliimoonni miiliyoona 45 ol — Oromoo, Somaalee, Afaar, Haraaree, Guraaghee, Sidaamaa fi kanneen biroo — jiiru. Amantii keessatti haaraa miti. Boodaan dhagahan miti.
 
Isaan simattootaa fi tiksitoonni Islaamaa dha — mootiin isaanii, biyyoonni isaanii fi haqummaan isaanii amantii dargaggoo takka baraaruu dandeessise.
 
Itoophiyaan Islaamni itti ergame miti — Itoophiyaan Islaamni itti tiksame dha.

Ramadaan Kariim — Janab Jeans irraa maatii keessan hundaaf.
 

📍 Janab Jeans | Jemo-Ande, Finfinnee 📞 +251 967 938 573 📧 [email protected]  www.janajeans24.com 

#Ramadan Ethiopia 2026 #Islam in Ethiopia History #First Hijra Abyssinia #Al-Najashi King Aksum #Bilal ibn Rabah Ethiopian #Harar Holy City Islam #Ethiopian Muslims #Janab Jeans #Addis Ababa #Ramadan Kareem